Käsityöt

Neidin uusi kesäpaita?

Kaappien siivouksen ja turhan tavaran karsimiseksi kävin aluksi lävitse kaikki vanhat käsityölehteni. Suurin osa niistä oli jo niin vanhoja ettei niitä kannattanut säilyttää, sillä mallit olivat aika kauheita. Osa lehdistä oli jopa 80-luvulta joten niissä ei ollut yhtään mitään säilytettävää. En luultavasti tekisi niistä ikinä mitään. Ne lehdet jotka saivat vielä luvan jäädä kaappiini valikoituivat tiukalla seulalla, niistä täytyi löytyä ainakin yksi malli mikä todella miellytti silmää ja olisin valmis toteuttamaan sen.

Minulla on jo pitemmän aikaa ollut jemmassa pari pientä kangaspalasta, joista olen halunnut tehdä meidän neidille jotain. Ongelmana on ollut se että kyseiset kangaspalaset ovat aika pieniä ja täytyi löytää sopiva malli, jonka pohjalta niitä saisi tehtyä esimerkiksi kesäpaidan ja ehkä jonkinlaisen ala-osan.

Yhdestä lehdestä sattui löytymään tyttöjen juhlamekon malli, jossa oli napitus etupuolella ja helmaa voisi sopivasti lyhentää ja kaventaa jotta saataisiin mekosta pusero.

Kaavojen piirto ja leikkaus oli taas yhtä inhaa hommaa kuin aina ennenkin mutta kyllähän siitä selvittiin, kun sain lainata neidin ihanaa kultaglitteristä viivoitinta. Pitää vissiin ostaa itsellekin. Kankaiden leikkauksessa jouduin raapimaan päätäni jotta sain niukahkon punaisen kankaan palan riittämään. Joissain kohdin vähän liisittiin saumavaroista, mutta toivottavasti ei liikaa. Ruutukousisesta kankaasta leikkasin etuosan ja pääntien alavarat sekä hihansuun kaitaleet.

Nyt pitäisi vaan löytää jostain aikaa ompelulle. Saapa nähdä tuleeko tästä paitaa ollenkaan?

Trikoopipoja

TrikoopipotTein pari viikkoa sitten trikoopipoja tämän ohjeen mukaan. Kolmesta puolen metrin kangas palasesta ja yhdestä ”tilkkulaatikon” mustasta trikoopätkästä sain niin paljon pipoja että saivat siinä oman piponsa myös naapurin lapset. Nämä pipot ovat menossa veljenpojille, molemmille kaksi. Kangaskauppaan jäi vaikka kuinka paljon ihania pipokankaita, mutta taitaa meidän perheen pipokiintiö olla jo täysi, sillä näistä poikien pipokankaiden lopuista tein meille itsellekin kaksi pipoa lisää.

Pitsiset villasukat

Pakkasen paukkuessa yli kahdenkymmenen miinusasteen kaipaa jalkoihinsa lämmikettä ja kukapa pärjäisi tällaisilla keleillä ilman villasukkia. Tavallisia villasukkia minulta kyllä löytyy monet, mutta en ole koskaan omistanut saati sitten itse yrittänyt kutoa pitsisiä sellaisia. Viime huhtikuun Moda-lehdestä löysin ihanat pitkävartiset pitsisukat ja tottakai piti päästä melkein heti lankakauppaan. _MG_4654_edited-2Tosin olisi ehkä pitänyt aloittaa vähän lyhyemmistä pitsisukista kun näistä meinaa uhkaavasti tulla seuraava ikuisuusprojekti. Mutta jos pakkaset jatkuvat, niin ehkä nämä valmistuvat vielä tälle talvelle.

Käännettävä kassi

Netin syövereitä selatessani satuin törmäämään kivannäköiseen käännettävään kassiin. Ideana käännettävä kassihan on mitä kätevin. Vuodenajan, tilaisuuden ja fiiliksen mukaan voi muuttaa kassinsa ilmettä vain kääntämällä sen ympäri. Pakkohan sellaisen ompelua oli sitten kokeilla. Kankaat kassiini löytyivät paikallisesta kangaskaupasta, ihanaa Vallilan paksua puuvillakangasta. Näiden kankaiden metrihinnat ovat aika ”suolaisia” jos niistä esimerkiksi haaveilee täysimittaisia verhoja, mutta tähän kassiin kangasta menee onneksi aika vähän.

Ostin siis puolimetriä kahta erilaista Vallilan kangasta, toisen musta-harmaapohjaisen ja toisen puna-oranssipohjaisen. Samalla törmäsin aivan uuteen tuttavuuteen, nimittäin eräänlaiseen ”kassihuopaan”. Tätä huopaa laitetaan kassien päällys- ja vuorikankaan väliin tukemaan kassia ja antamaan sille ryhtiä. Huopaa voi ostaa liimalla tai liimattomana, liimallisen version voi suoraan silittää kankaan nurjalle puolelle kiinni. Minä ostin kuitenkin liimatonta huopaa, kun jotenkin hirvitti ruveta liimailemaan mitään, liimattu versio on nimittäin paljon hankalampi purkaa.

Kassin ohjeet löytyvät täältä ja niillä kassin tekeminen onnistui tosi hienosti. Tosin jouduin suurentamaan omassa versiossani kassin kääntöaukkoa koska huovan kanssa kassista tuli niin paksu ettei ollut toivoakaan saada sitä käännetyä pienestä kääntöaukosta. Alla kuvat mun uudesta veskasta molemmilta puolilta ja molemmin päin. _MG_4544_MG_4546_MG_4551_MG_4549

Lattiatyyny pakkausstyroksista

Neidin huoneen siivouksen yhteydessä löysimme kaappien uumenista pari muovipussillista pakkausstyroksi ”lastuja”. Olimme joskus laittaneet ne talteen ilmeisesti jonkinlaista askarteluprojektia varten. Heitin muovipussit siivouksen yhteydessä roskakasaan, mutta ennenkuin ehdin viedä roskat ulos sain idiksen hyödyntää noita styroksilastuja. Meidän neiti nimittäin tykkää istua lattialla kun hän leikkii omassa huoneessaan, niinpä ajattelin testata lattiatyynyn tekemistä.

20140731_203354(1)Aluksi tein styroksilastuille flanellikankaasta pussin, jonka täytin styroksilastuilla.20140804_204408(1)Sitten ompelin tyynynpäällisen sisuspussin päälle. Tämän olisi voinut tehdä myös ilman vetoketjua, mutta vetoketju antaa kivasti vähän erinlaista ilmettä kun sijoitin sen tuolla tavalla keskelle tyynyä. Tämän lattiatyynyn päällä on hypitty ja pompittu jo monet monituiset kerrat eivätkä lastut ole ainakaan vielä osoittaneet hajoamisen merkkejä. Aika näyttää kuinka kestävä ratkaisu tämä idea sitten loppujen lopuksi on, mutta nyt ainakin meidän neidillä lämmin istua lattialla leikkimässä.

 

Neidin kesäpaita

PSX_20140623_235142(2)Edellisestä postauksesta hurahtikin reilusti aikaa, lähes kaksi ja puoli kuukautta sitten kirjoittelin tänne pyöräretkestämme. Silloin oli talvi lopuillaan ja kevään ensimmäisiä merkkejä vasta odoteltiin. Nyt kesä on sentään täälläkin edennyt jo jonkin verran pidemmälle. Tosin viime viikkoina on ollut sen verran kylmät kelit, että kalsarit on joutunut tonkimaan kesäteloilta takaisin jalkaan.

Kevät oli aika kiireinen varsinkin työrintamalla, joten ehkä se vaikutti kaikkeen. Myös täällä blogin puolella tapahtuneeseen hiljenemiseen. Jotenkin vain kaikki inspiraatio hävisi vain jonnekin. Mutta nyt kahden viikon kesäloman jälkeen inspis näyttää jälleen löytyneen.

Sain aikaiseksi myös viimeistellä kevään aikana aloittamani neidin oranssin kesäneuleen. Hypistelin kaupassa moneen kertaan Novitan Kaisla lankaa, ennenkuin päädyin ostamaan sitä. Ensiksi ajattelin tehdä langasta itselleni huivin, mutta teinkin siitä sitten neidille paidan (minulle ei kuulemma kyseinen väri sopinut).

Neuleen malli on ihan omasta päästä keksitty. Kaulus ja kädentiet ovat aivan suoria, joten kyseessä on maailman yksinkertaisin neulemalli. Tämä pirtsakka paita oli saanut kehut myös naapurin samanikäiseltä neidiltä. Toivottavasti nuo kehut saavat meidän neidin pitämään tätä neuletta edes vähän enemmän kuin edellisiä luomuksiani.

Neonpinkki pipo

neidin pipoNeidin uusi neonpinkki pipo valmistui olympialaisten viestikisoja katsoessa. Pipo on todella näkyvä versio, koska itse lanka on neonpinkin värinen ja siinä on vielä ohutta heijastinnauhaa matkassa. Tämä pipo siis näkyy sekä päivällä että pimeässä.

Tossut

Pakkasen paukkuessa ulkona 20 asteessa alkavat ainakin minun varpaani tarvita hieman lämpimämpää ylleen. Aloitin näiden tossujen teon jo varmaan yli vuosi sitten mutta silloin en saanut aikaiseksi kuin yhden tossun. Oikeastaan ensimmäisellä kerralla tein molemmat valmiiksi, mutta kun käytin liian paksuja puikkoja niin niistä tuli liian isot joten ne täytyi purkaa. Teen nämä siis siitä samasta langasta ja purettua lankaa on paljon inhottavampi kutoa kuin uutta lankaa. Siksi nämä tossut varmaan ovat jääneetkin vaiheeseen, mutta nyt olisi tarkoitus saada tämä toinenkin valmiiksi. Alkuperäinen ohje lötytyy täältä.tossut

Kesämekko ja kirjapino

Aloitin jo ennen joulua uuden kesämekon kutomisen siinä toivossa että sen saisi valmiiksi ennenkuin tuleva kesä ehtii loppua. Tarkoitus on tehdä tällainen kesämekko ja toivottavasti se myös valmistuu. Tosin näilläkin leveysasteilla on ollut sen verran lämmin talvi tähän asti että jos vanhoihin sanointoihin on uskomista, niin voi olla ettei sitä kesämekkoa edes tarvita ensi kesänä. mekkoKirjapinon läpikahlaamisessa olen jo voiton puolella ja enää on tuo päälimmäinen teos tavaamatta. Lupasin jo neidille että ensi viikolla mennään sitten taas käymään kirjastossa. Viimeksi neiti jopa luki lainaamansa prinsessa-kirjan, vaikka muuten vähän laiskanlainen lukija onkin. Vissiin ne kirjaston kirjat on jotenkin paljon kiehtovampia kuin omat kirjat.kirjojaEli seuraavaksi pitäisi syventyä kuvankäsittelyn saloihin.

Vaaleanpunainen poncho

neidin ponchoNeidin vaalenpunainen poncho on nyt valmis. Ilmeisesti tähän oltiin tyytyväisiä kun tämä valikoitui huomisen kouluvaatteeksi. Tein tämän saman ohjeen pohjalta kuin oman ponchonikin, mutta vähän pienemmällä silmukkamäärällä.

Kuvien ottamiseen menikin sitten tänä iltana vähän kauemman aikaa, sillä nimittäin vasta kolmas tausta oli sopiva. Ensimmäin valkoinen ja toinen vaaleanruskea tausta kun eivät tuottaneet toivottua tulosta, kuvista tuli joko liian vaaleanpunaisia tai liian keltaisia. Mun mallikin meinasi jo hermostua kun kolmeen kertaan piti poseerata. Mutta ehkä sitä joku päivä oppii ottamaan heti eka kerralla kunnon kuvia.