Asusteet

Hopeinen rannekoru

Hopeinen rannerengas

Hitaasti hyvä tulee taitaa pitää paikkansa tämän korun kohdalla, sillä aloitin korun teon silloin kun olin edellisen kerran korukurssilla. Korukurssin pitäjä jäi äitiyslomalle ja minun koruni jäi siksi aikaa kesken. Tammikuun puolessa välissä korukurssi starttasi uudelleen ja tällä kertaa osallistun kurssiin, joka järjestetään joka torstai kevääseen saakka. Heti ensimmäisellä kerralla sain viimeisteltyä tämän kauan kesken olleen rannekorun ja olen lopputulokseen todella tyytyväinen, vaikka kyseessä olikin yhdenlainen koeversio. Korun malli on nimittäin yhdistelmä kahdesta eri korumallista. Korukurssin vetäjälläkään ei ollut kokemusta aiemmin tällaisista hopealangasta tehdyistäsolmukoruista vaikka hän ihan oikea hopeaseppä onkin koulutukseltaan. Koru oli aika haasteellinen työstääsillä paksu hopealanka oli aika jäykkää.

Koru siis koostuu kahdesta hopealangan pätkästä, jotka on juotettu renkaiksi. Renkaat pujotetaan toisiinsa niin että saadaan muodostettua niistä solmu. Suurin työ olikin saada vedettyä solmu tiukemmalla kun hopealanka oli tosissaan aika jäykkääSolmun keskelle avarrettiin kolo kivelle ja kiveä varten täytyi tehdä ns. sarja. Sarjaan kuuluu hopealevyyn juotettu kiven kokoinen pyöreä reunus ja hopealevystä pyöreäksi sahattu pohja. Ensin siis tehtiin pyörä reunus, juotettiin se hopealevylle ja vasta tämän jälkeen sahattiin ylimääräinen osa pohjalevystä pois. Tämän jälkeen kiven sarja juotettiin solmun keskelle kiinni. Tähän asti pääsin edellisellä korukurssillani ja sitten jouduin odottelemaan yli vuoden että pääsin jatkaman korun tekoa.

Tammikuun puolessa välissä siis jatkettiin ja silloin kiven sarjaa madallettiin sopivaan korkoon jotta kivi saataisiin istumaan kauniisti paikalleen. Tämän jälkeen koko koru kiinnitettiin puupalikkaan, jonka päällä oli sulatettavaa kittiä. Koru painettiin sulaan kittiin kiinni ja sitten odoteltiin kitin jäähtymistä. Jäähtyessään kitti kiinnitti korun puupalikkaan lujasti kiinni ja puupalikan saattoi ruuvata ruuvipenkkiin kiinni. Kiven istuttaminen on nimittäin paljon helpompaan kun koru on lujasti kiinni alustassa. Kiven istutuksessa sarjan reunat tavallaan taitetaan kiven reunojen päälle ja näin kivi lukittuu omalle paikalleen. Sitten edessä olikin hopeaosien hionta ja kiillotus ja lopuksi rannekoru taivutettiin ovaaliin muotoonsa.

Jos vielä joskus teen samanlaisen korun niin täytyy paremmin huomioida solmuun menevä hopean määrä, sillä tämä koru meinasi jäädä liian lyhyeksi. Onneksi pituutta oli juuri sen verran että koru sopii hyvin omaan ranteeseeni. Pidän korusta todella paljon ja se onkin ollut käytössäni lähes joka päivä siitä lähtien kun sain sen valmiiksi.

Mintunvihreät ryppyvarsisukat

mintunvihreät ryppyvarsisukat

Koulussa on ilmeisesti villasukat muodissakoska meidän neidille on kudottu jo useammat sukat tälle talvelle. Osan sukista on kutonut mummo ja osan minä. Nyt tällaiset vähän pitempivartiset versiot ovat olleet tilauslistan kärjessä. Tosin näillä sukilla oli aika pitkä toimitusaika kun aloitin nämä jo syksyllä ja sain ne valmiiksi vasta joulun jälkeen. Jotenkin kutominen on kausittaista hommaa ja välillä tulee kudottua enemmänkin ja välillä keskeneräiset projektit makaavat lankakorin pohjalla ja niihin ei kosketa viikkoihin. Nämä mintunvihreät ryppyvarsisukat kudoin Novitan Nalle -langasta tämän ohjeen mukaan. Nämä olivat sen verran mieluisat, että sukat vähän nyppyyntyivät käytössä ennen kuin kerkesimme kuvaamaan ne. Toisaalta hyvä että tulevat kovaan käyttöön, eipä ainakaan varpaita palele ja mukavaahan näitä on tehdä kun niitä käytetäänkin.

Serkkujen uudet pipot

Nämä trikoopipot näkivät päivän valon silloin kun sitä vielä oli näillä leveysasteillakin enemmän kuin tällä hetkellä, nimittäin syyslomalla joka oli lokakuun puolessa välin. Olimme tuolloin käymässä mummolassa ja ennen lähtöä nappasin mukaani jo ajat sitten ostamani kankaat pipoja varten.

Siskosten uudet pipot

Mummolassa oli myös meidän neidin serkut kylässä joten tiesin että pipoja varmaan saa tehdä enemmänkin kuin yhden, mutta kun pipojen tilaajaksi ilmaantui neljän tytön lisäksi yksi mummu ja tyttöjen isät, niin pipokankaista alkoi olla pulaa. Mummon kangasvarastot pelastivat tilanteen jälleen, sillä hänen varstoistaan löytyi mustaa trikoota, josta ommeltiin kummallekin isälle pipo. Mummon vanhasta Nanson mustavioletista trikoohameesta ompelin kaksi pipoa tytöille. Jokaiselle tytölle löytyi sopiva pipo ja ne ikuistettiin tähän kuvaushetkeen mummolan hiekkalaatikon reunalla istuen.

Serkusten uudet pipot

Puuvillaiset lapaset

Ne vanhat lapaset joihin tein uudet peukalot olivat myös puuvillalangasta valmistettu. Juuri puuvillan kutiamattomuus on se suurin syy, miksi vanhat lapaset olivat niin mieleiset ja paljon pidetyt. Samalla kun ostin vanhojen lapasten uusiin peukaloihin mustaa puuvillalankaa, niin ostin samalla kaksi kerää samaista lankaa, syklaamin ja vaaleanpunaisen, uusia puuvillaisia lapasia varten.

puuvillaiset-lapaset

Schachenmayerin Catania puuvillalanka oli minulle aivan uusi tuttavuus, mutta ainakin näin kutomisen perusteella lanka tuntui kivalta. Langan varsinaisen laadunhan näkee sitten käytön ja pesujen myötä. Nämä uudet lapaset tein Ulla-neuleen tätä ohjetta mukaillen. Aluksi neuloin mallitilkun ja siitä laskemalla ja neidin kämmenen ympäryksen mittaamalla loin puikoille sopivan määrän silmukoita. Meidän neiti tykästyi näihin lapasiin heti kun ne saatiin valmiiksi enkä kerennyt ihan heti näitä edes kuvaamaan. Nyt siis näette kuvassa jo vähän käytetyt ja ehkä jo vähän likaantuneetkin lapaset.

Vanhojen lapasten uudet peukalot

vanhojen-lapasten-uudet-peukalot

Nämä puuvillaiset kirjoneule lapaset ovat ilmeisesti lähes neljäkymmentä vuotta vanhat, koska nämä ovat aikoinaan olleet miehen serkulla kun hän on ollut pikkutyttö. Meidän neiti on tykännyt näistä lapasista hirveästi ja hän oli hieman surullinen kun peukaloihin kului reiät. Neiti piti sitten reikäisiä lapasia jonkin aikaa, kun niitä ei saanut roskiinkaan laittaa. No onneksi mummu ehdotti että lapasiinhan voisi kutoa uudet peukalot. Löysimme sopivaa paksua puuvillalankaa läheisestä marketista ja ei muuta kuin vanhat rikkinäiset peukalot saksilla poikki. Leikkasin peukalot kuitenkin niin että viimeisistä kierroksista piti lanka purkaa pois. Näin sain alkuperäiset silmukat näkyviin ja ne oli helppo poimia puikoille. Oli minulla niistä reikäisistä peukaloistakin valokuva, mutta onnistuin jotenkin tuhoamaan ne koneeltani, joten nyt näette sitten vain lopputuloksen. Nyt saatiin vanhoille lapasille lisää käyttöikää ja ilmeisesti korjaus oli onnistunut koska vanhat lapaset uusilla peukaloilla otettiin heti käyttöön. Lapaset eivät kuulemma saa kutittaa ja siksi nämä puuvillaiset ovat niin tykätyt.

Käännettävä kassi

Netin syövereitä selatessani satuin törmäämään kivannäköiseen käännettävään kassiin. Ideana käännettävä kassihan on mitä kätevin. Vuodenajan, tilaisuuden ja fiiliksen mukaan voi muuttaa kassinsa ilmettä vain kääntämällä sen ympäri. Pakkohan sellaisen ompelua oli sitten kokeilla. Kankaat kassiini löytyivät paikallisesta kangaskaupasta, ihanaa Vallilan paksua puuvillakangasta. Näiden kankaiden metrihinnat ovat aika ”suolaisia” jos niistä esimerkiksi haaveilee täysimittaisia verhoja, mutta tähän kassiin kangasta menee onneksi aika vähän.

Ostin siis puolimetriä kahta erilaista Vallilan kangasta, toisen musta-harmaapohjaisen ja toisen puna-oranssipohjaisen. Samalla törmäsin aivan uuteen tuttavuuteen, nimittäin eräänlaiseen ”kassihuopaan”. Tätä huopaa laitetaan kassien päällys- ja vuorikankaan väliin tukemaan kassia ja antamaan sille ryhtiä. Huopaa voi ostaa liimalla tai liimattomana, liimallisen version voi suoraan silittää kankaan nurjalle puolelle kiinni. Minä ostin kuitenkin liimatonta huopaa, kun jotenkin hirvitti ruveta liimailemaan mitään, liimattu versio on nimittäin paljon hankalampi purkaa.

Kassin ohjeet löytyvät täältä ja niillä kassin tekeminen onnistui tosi hienosti. Tosin jouduin suurentamaan omassa versiossani kassin kääntöaukkoa koska huovan kanssa kassista tuli niin paksu ettei ollut toivoakaan saada sitä käännetyä pienestä kääntöaukosta. Alla kuvat mun uudesta veskasta molemmilta puolilta ja molemmin päin. _MG_4544_MG_4546_MG_4551_MG_4549

Rantakassin koristelu

Eilen illalla saimme tyttären kanssa inspiraation ja koristelimme sen aiemmin tekemäni rantakassin. Piirsiin tyttären muovisen piirtolevyn avulla kaloja mollemmin puolin kassia. Kalojen ulkoreunat piirsin käyttämällä tavallista mustaa permanent tussia. Tytär sai sitten taiteilla kaloihin värit käyttämällä niitä aiemmin ostamiani kangasväritusseja.rantakassi_1rantakassi_2Nyt meillä on ainakin todella uniikki rantakassi. Täytyy jossain vaiheessa pestä kassi ja tarkistaa miltä värit näyttävät pesun jälkeen..

DIY Rantakassi

Löysin komeroita siivotessani vanhan tyttäreni vauvaiältä jääneen froteepintaisen kosteussuojan. Ilmeisesti minulla on aina ollut aikomus tehdä jotain tästä, mutta ideat ovat saaneet hautua suhteellisen pitkään. uimakassi_1Kangas on siis toiselta puolelta froteista ja toisella puolella on muovitus. Näitä käytettiin sängyn suojaamiseen, silloin joskun kun meidän vauva oli vielä pieni. Kappale on kooltaa n. 65 x 138 cm. Taitoin kappeleen pituussuunnassa kaksinkerroin ja leikkasin kappaleen reunasta n.10 cmm levyisen suikaleen, josta tulee sitten myöhemmin olkanauha.uimakassi_2Sitten leikkasin kaksinkertaisesta kankaasta kappaleen, jonka koko oli 40 x 35 cm. Pyöristin näiden kahden samanlaisen kappaleen alareunan nurkkia, alarauna on se pidempi reuna. uimakassi_3

Tämän jälkeen leikkasin yksinkertaisesta kankaasta kappaleen jonka mitat olivat 16 x 104 cm. Tämän kappaleen molempia päitä viistin viimeisen 20 cm alueelta niin, että loppupäässä kappaleen levys oli 6 cm.uimakassi_4Sitten opelin sekä molemmat sivukappaleet ja pohja-sivu-kappaleen oikeat puolet yhteen.  Käänsin kassin ympäri ja taitoin yläreunan kassin sisäpuolelle. Tikkasin tämän jälkeen kassin käännetyn yläreunan kiinni. Seuraavaksi ompelin 10 cm levän olkanauhan kaksin kerroin, niin että pituussauma tuli nauhan keskelle. Tikkasin myös nauhan molemmat reunat. Kiinnitin olkanauhan kassin yläreunaan molepien sivukappaleiden yläreunaan. Ja tällainen tästä rantakassista sitten tuli. uimakassi_5Voi olla että teen niillä tekstiilivärikynillä vielä jotain kuvioita tähän kassiin, mutta en ole vielä päättänyt millaisia.

Kesäkassi

Jämä kankaista kasasin vielä tämän kesäkassin. Löysin kassiin ohjeen yhdestä vanhasta lehdestä ja ajattelin toteuttaa sen  verhokankaiden loppupaloista.kesäkassiPäälykangas on tyttären sänkyyn ommeltujen verhojen jämä kangasta ja sisäkangas on niiden epäonnisten laskosverhojen viimeisiä rippeitä.