Lapin maisemia..

Hyppäsimme torstaina tyttären ja siskon kanssa junaan ja matkasimme kohti lapin maisemia.

junamatka_01Ensimmäinen puolituntinen oli tyttären mielestä kivaa, mutta sitten junamatkailun ekakertalainen päätti että ”Tämä on ihan tylsää”. Onneksi repusta löytyi tekemistä ja joutui siinä äidin kamerakin käyttöön, kun välillä tämä matkalainen innostui kuvaamaan kaikkea mitä junan ikkunasta näkyi.

Kolarin juna-asemalta matkamme jatkui mummon ja papan kyydissä kohti Ylläs-tunturia ja Äkäslompolon kylää. Saman päivän aikana kerkesimme vielä hiihtämäänkin, näitä upeita tunturimaisemia ihaillen.

ylläs_1ylläs_2ylläs_3ylläs_4Hiihtovauhtimme määräytyi pikkuneidin tahdin mukaan ja välillä se olikin melko hidasta. Tosin me muut otimme nämä hiihtoreissut enemmän retkeilyn kannalta, meinasi ensimmäisenä päivänä tulla enemmän kylmä kuin hiki.

ylläs_5ylläs_6Toinen päivä oli vähän lämpimämpi ja valitsemamme reitti oli hivenen vaativampi. Tällä kertaa kaikille muille tuli hiki, paitsi pikku neidille. Pappa nimittäin hinasi neitiä narulla koko sen pitkän ylämäen, jota me muut hiki hatussa tamppasimme ylöspäin.

Jääpuikkoja

Ehkä se kevät tulee tännekin, sitkeistä aamupakkasista huolimatta. Näitä selkeitä kevään merkkejä on näkyvillä ainakin meidän räystäillä.

jääpuikkoja_3jääpuikkoja_2jääpuikkoja_1Harmi kun ei kerennyt ikuistamaan näitä yli puolimetrisiä jääpuikkoja auringonpaisteella, olisi kuvista tullut parempia. Nyt nämä kuvat ovat liian sinertäviä ja itse jääpuikot eivät oikein näy koko komeudessaan. Ehkä pitäisi opetella kuvankäsittelyä vielä enemmän, mutta kunhan ensiksi oppisi edes valokuvaamaan kunnolla.  Toivottavasti roikkuvat tuolla räystäällä vielä huomennakin, niin voi jatkaa harjoituksia.

Tytär on kyllä yrittänyt pudotella näitä kaikin konstein, onneksi siinä sen kummemmin onnistumatta. Sen on jotenkin kumma juttu, että sukupolvesta toiseen nuo jääpuikot kiinnostavat aina kaikkia lapsia. Voin hyvin arvata mitä meidän neiti noilla jääpuikoilla tekee kun pääsee niihin käsiksi….voi olla että niitä täytyy vähintään ainakin maistaa….

Pääsiäisjuttuja

pääsiäisjuttujaTyttären kanssa laitettiin just raeruohon ja ohran siemeniä itämään. Saa nähdä kerkeävätkö nämä itää pääsiäiseksi. Täytyy laittaa lämpimään paikkaa ja kelmua päälle. Tyttärellä vähän lorahti vettä liikaa tuohon Mariskooliin, piti vähän lusikoidakkin vettä pois. Mutta eipä kärsi ainakaan kuivuudesta. Nyt vain odotellaan pääsiäistä.

Villasukkia…

Mulle on iskenyt armoton villasukka villitys. Viime päivinä on jo aloitettu kahdet eri villasukat.

villasukkiaTuon valkoisen pitsikuviollisen aloitin ensiksi. Sitten iski vimma tehdä ihan perusvillasukat ja niin saivat alkunsa nuo raidalliset sukat.

Tosin valkkasin langaksi yhden kerän lopun ja kun sain toisen sukan kudottua, niin huomasin että eihän lanka riitä enää toiseen sukkaan. Onneksi löytyi toinen kerän loppu, tuo vihreä, joka sopii hyvin jatkeeksi. Pitää nyt vaan purkaa tuota valmista sukkaa jonkun verran että saan mollemmista samanlaiset. Ajatuksena oli laittaa kantapään ja kärjen väliin pätkä tuota vihreää ja kärkiosa taas raitalankaa.

Nykyajan sukkalangat ovat kyllä niin kestäviä, ettei niitä tahdo normaalikäytöllä saada kulumaan rikki sitten millään. Pitää vissiin laittaa nuo raitasukat tyttären joulumyyjäisiin, kun omalla perheellä ja suvulla ei ole paljon enää villasukkien tarvetta. No, ainakin on kerrankin aloitettu ajoissa joulumyyjäisiin valmistautuminen.

Jämälanka vinkki

Tytär oli tehnyt koulussa tällaisen pienen lankataulun/raanun. Heti tuli mieleen, että tässähän on kiva vinkki kaikille joilla on jämälankoja haitaksi asti.

lankaraanu_1Teos on toteutettu juuttikankaaseen pujotetuista langanpätkistä.

lankaraanu_2Tämän ihanuuden koko on noin 20 cm x 30 cm. Mutta idea toimii varmasti myös isommalla alustalla.

 

Lomalla…

Hiihtoloman aluksi päätettiin tyttären kanssa lähteä mummolaan yökylään. Aamu valkeni kirpeässä pakkasessa, mutta siitä huolimatta päätimme lähteä hakemaan aamun sanomalehden kilometrin päästä potkureilla. Itse päätin ottaa kameran mukaan ja uhmata pakkasta. Kyllähän siinä sormet tahtoivat jäätyä, mutta sain kuitenkin napattua muutamia kuvia.

lomalla_1lomalla_2Kuvassa näkyvä potkuri on muuten todella vanha, nimittäin isäni on aikoinaan tehnyt sen isoveljelleni. Tämän potkurin jalakset ovat peräisin oman mummoni vanhasta potkurista, ajalta jolloin rauta oli oikeaa rautaa. Lapsuudessani muut lapset pilkkasivat aina tätä meidän potkuria, se kun oli itse tehty ja erillainen kuin muiden kaupasta ostetut potkurit. Yleensä pilkkaus loppui siihen, kun potkurikisoissa meidän potkurista löytyi parhaimmat luistot. Jäivät muut aina kauas taakse kaupanpotkureillaan.

Paluumatka tehtiin toista tietä pitkin. Läheiseen jokeen tai oikeammin puroon oli jo ilmestynyt kevään merkkejä. Ja tietysti meidän napero oli heti ensimmäisenä heittelemässä jäälohkareita veteen.

lomalla_3lomalla_4Loppujen lopuksi aamun lehti saatiin haettua. Tytär tuumasi, että tässä vanhassa potkurissa on hyvät ”säädöt” ja että sillä pääsee tosi lujaa. Vanha potkuri on siis edelleen voimissaan….